JohannaKhri

Suomalaisen median CETA-kritiikittömyys

  

CETA:sta, joka on lyhenne sanoista Comprehensive Economic and Trade Agreement ja joka on kauppasopimus EU:n ja Kanadan välillä on neuvoteltu joissain muodossa vuodesta 2007 asti. Kauppaneuvotteluiden ensimmäinen kierros käytiin vuoden 2009 lokakuussa. Neuvottelut saatiin päätökseen syksyllä 2014 ja jos kaikki menee suunnitellusti tapahtuu sopimuksen allekirjoitustilaisuus tämän vuoden lokakuussa.

Eilen julkaistu STT:n uutinen, joka julkaistiin välittömästi kokonaan tai osittain ainakin seitsemässä suomalaisessa julkaisussa, kerrotaan että "sopimus on allekirjoitettu alun perin jo syksyllä 2013, mutta sen hiominen ja valmistelu on jatkunut vuosia". Toden totta, 18 lokakuuta 2013 nähtiin CETA-pääneuvottelijoiden hymyilevän leveästi ja isoja lukuja heiteltiin ilmaan. Ja kyllä, jos siitä on kulunut kaksi ja puoli vuotta on se "vuosia", kuten STT kirjoittaa eikä esimerkiksi yksi vuosi. Jos neuvottelut olisi saatu päätökseen esimerkiksi vuoden kuluttua, olisi kulunut vain vuosi. Mutta hetkinen. Nehän saatiin päätökseen vuoden 2014 syksyllä. Siitä lähtien yli 1500-sivuinen tekstiluonnos on ollut lakimiesten ja kielenkääntäjien käsissa.

CETA on saanut kansalaisjärjestöjen taholta niin Kanadassa kuin Euroopan maissakin runsaasti vastustusta. Suomen valtamedia ei kriittisia äänenpainoja sen sijaan juuri käytä. STT:n uutinen on kirjoitettu pelkästään Euroopan komission näkökulmasta. Komissio on näiden toisen sukupolven kauppasopimuksiksikin nimitettyjen sopimusten suhteen elin, jonka intresseissä sopimuksen tekeminen ensi sijassa on. Miksi näin on? Komissio on läheisessä yhteistyössä maailman suurimpien yritysten kanssa. Komission jäsenten on toistuvasti nähty työllistyvän noihin samoihin suuryrityksiin poliittisen uransa jälkeen.

STT:n uutinen on läpeensä hampaaton. Se ei edes kiistanalaista riitojenratkaisumekanismia käsitellessään vihjaa puolipisteelläkään, että kyseinen mekanismi mahdollistaisi esimerkiksi suurten kaivosyritysten puuttumisen maiden ympäristölakia koskeviin uusiin tiukennuksiin, jos näiden samaisten yritysten oma voitontavoittelu kärsisi ympäristöä, työntekijöitä ja kansalaisia suojaavien säädösten johdosta. Välittömästi ongelmallisinta CETA:ssa on kuitenkin se, että sitä "voidaan soveltaa jo väliaikaisesti". Kyseisen menettelyn nimitys englannin kielellä on provisional implementation. Eli vaikka yritykset eivät pääse kaikilta osin Kanadan julkisille markkinoille, kanadalaiset (suur-)yritykset pääsevät Euroopan markkinoille. Jos siis pien- tai keskisuuri yritys toimii alalla, jossa on paljon kanadalaisomistuksessa tai  Kanadassa päämajaansa pitävän yrityksen toimialaa lähellä olevaa kilpailua, on kilpailun voimakas lisääntyminen ennustettavissa. Joillekin yrityksille se voi tarkoittaa konkurssia.

STT kirjoittaa sopimuksen sisältävän myös "tiukkoja sääntöjä työntekijöiden ja ympäristön suojelemiseksi". Tällä kohden olisi ollut hauska nähdä journalistista osaamista ja kuulla kerrottavan millä tavoin sopimus niin tekee. Neuvoteltua asiakirjaa lukiessaan nimittäin huomaa, että nuo säännöt mainitaan kyllä, mutta niitä koskevat muotoilut ovat niin väljiä ettei asianajajille tuota suuriakaan vaikeuksia kiertää niiden vaateita, varsinkaan, jos sopimuksessa pääpainotetut sijoittajien ja suuryritysten oikeudet ovat vaarassa. Työntekijöiden ja ympäristön oikeudet saavat mennä, jos vain yksikään yritys näkee niiden olevan uhka omille voitoilleen. Yritysten voitot valuvat viime kädessä koko yhteiskunnan hyväksi? Kuka uskoo enää moista yhden prosentin hallitsemassa maailmassa? Milloin aletaan tehdä kauppasopimuksia, joissa ympäristön ja työntekijöiden oikeudet turvataan lähtökohtaisesti - ei vain sivulauseissa?

Kun näin isoista asioista on kyse, miksi emme näe Suomessa yhtä isoja mielensoituksia kuin lähes kaikkialla muualla Euroopassa? Miksi täällä TTIP:tä tai CETA:aa saadaan osoittamaan mieltään vain 800-1000 henkeä? Olisiko yksi syy yleinen ilmapiiri? Ja ketä se hyödyttää, jos ympäristön ja työntekijöiden oikeudet ovat tulilinjalla? Ei ainakaan yrityksiä, edes suuryrityksiä itseään, maailman muuttuessa turvattomammaksi kilpailua entistään lisäävien sopimusten myötä.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat